Se on se, että on iloinen. Aamupäivästä taas kiipesin kaksi kohtuullisen isoa mäkeä ylös. Oili ja Pirkko tulivat mua vastaan, niin  he aina tekevät, aina kutakuinkin samassa kohdassa. Päivällä hiivin taas kirkon puolelta sairaalanmäen alas, ehtiessäni pienen matkan lukion ohi, siinä kohtaa Jari tuli mua vastaan, nyt emme morjenstaneet, mutta olimme kuitenkin siinä, että näimme. Mukavinta on ollut se, että on saanut olla iloinen koko päivän. Olen ollut  tosi onnellinen,  kun viime viikon lompakkoseikkailu päättyi onnellisesti, mahtavaa se oli!

Mainokset