Kun saan keittää kahvit äidille ja mummille, se ei ole ollenkaan tylsää, vaikka itse ei mikään kahvikissa olekaan. Mutta kun aamulla saa laittaa keittimen päälle, voi vitsi, miten hienoa tää on. Olen niin iloinen sanottuani mummille, että huoneessa ei ole mitään sellaista, mitä hän on aiempina öinä väittänyt nähneensä, sekin tuntui tosi hyvältä. Ja kerrankin niin, etten loukannut häntä, kun yleensä mulla on ton Aspergerin takia tapana loukata, sitä saa ainakin tosi kovin pelätä. Mä olen nyt iloisella mielellä, aamu alkaa tosi hyvin, sen suhteen olen ihan luottavaisin mielin!

Advertisements