Perjantaina istuin keskittyneesti musiikkia kuunnellen linja-autossa, olin mennyt aika taakse, kun arvelin muiden ihmisten häiriinrtyvän musiikista. Puhaltelin hengityshöyryä ikkunaan, mietin, löytääkö Seppo minut kierroksellaan, kun rahastamaan tulee. Oli pysähtynyt puolimatkaan, kun normaalitilanteessa olen melkein aina mennyt sille kohtaa. Vähän siinä oli Sepolla etsimistä, että löytää minut, mutta löysi ja sai mun korttini leimautettua. Nyt mun täytyy keksiä jokin konsti, jos olen sillä kohtaa autoa, vähän täytyy tömistellä jalkoja ja huiskuttaa kättä, sillä se menee kaikkein parhaiten . Mutta näin mahtavaa perjantaina, hienoa!

Mainokset