Etsin äidin puhelinmuistiota enkä löytänyt sitä mistään. Varmasti Lotalla ja Riitalla on ollut niin kova siivousvimma, että ovat piilottaneet sen jonnekin. Tuskin se nyt ihan niin menee, mutta kuitenkin. Taas olin niin uuno, kun unohdin tomaattipyreen, se olisi ollut tärkeää minulle, mutta nyt se ei enää olekaan niin tärkeää. Minulla on niin hyvä mieli, kun äiti saa laittaa ruokaa, mutta nostorajoituksesta en ole ihan niin mielissäni. Tänäänkin totesin: ”Tyhmä rajoitus.”  Äiti otti asian rauhallisesti ja totesi, että on parempi, kun on rajoitus, kuin se, että haava repeää. No näinhän se tietysti menee, en vaan sitä oikein ymmärtänyt.  Kyllä’ mun nyt tää pitäisi ymmärtää kuin kapinoida asiaa vastaan.

Mainokset